arkangeli
Siinä unessa valvoin
ja minulla oli hopeinen haarniska
seisoin varjona vuorella,
auringon kirkkaus otsallani ja maa
oli uusi ja valmis.
Siinä unessa lensin<
surunmurhaaja
kasvoilla kirjaimia
käsivarsilla sanoja
sydämissä lämmintä verta
poskilla surunauhoja
puhutaan kuin pakkaselle
puhutaan pohjatuulelle
joka suurena valtati
isohaara
korvissa soi hiljaisuuden laulu
kova rakastaja
rautaveneen peräpuuta
murhemieli miesi halaa
kaadetussa metsässä
vain yksinäinäinen korpinraato
joenpolven
suurta_yötä_päin
kultanaamio
minä vihaan sinua
minä haluan sinua
osaan lukea nuo sanat
tuosta asennostasi
siinä valkoisella lakanalla
olet kuin nainen
mutta et halua olla nainen
e
lapsi
Lapsi lattialla
se on oma poikani
musta potkupuku
niittihelistin
Raiskaan sen (x2)
Lapsi pöydällä
se oli oma poikani
revitty potkupuku työt_ja_päivät
siivekäs
elokuun_kruunu
Eilen kruunua oksista punoin
heitin mereen en laskenut päähäni
kirjassa kerrottiin vanhan ystävän
kuolleen kesken matkan.
nämä päivät on lyhyitä
lyhyemmiks
olkoon_täysi_sinun_maljasi
baikonur
katson tätä jumalanhylkäämää ratapihaa taas
ruoho häilyy ruskeana kiskojen välissä
istun suojaan penkille kun tuulen hampaat puraisee
aseman hormit jäähtyy pikkulintu
g
pidä minua istuimena
pidä minua metsästäjänä
pidä laulunkirjaajana
loitsupirun sihteerinä
pitele minun luitani
kun olen rikkonut sinua vastaan
no
nimetön
kaikki_nämä_kädet
luuhamara
tuuli kulkee maita
kylmät sateet helmoissaan
katse (niinkuin vanhan miehen)
lakaisee maisemaa
ajatus onnesta
saalis nylkemätön
turhaan kouristelee
sei
|